GPP eli yleistynyt pustulaarinen psoriaasi on psoriaasin harvinainen muoto. Lue lisää tästä sairaudesta.
Tietoa yleistyneestä pustulaarisesta psoriaasista
Mikä yleistynyt pustulaarinen psoriaasi on?
Yleistynyt pustulaarinen psoriaasi on hyvin harvinainen ja mahdollisesti hengenvaarallinen sairaus. Se aiheuttaa ihon punoitusta ja märkärakkuloita. Rakkulat eivät ole merkki infektiosta, eivätkä ne tartuta muita. Yleistynyt tarkoittaa sitä, että rakkuloita esiintyy kaikkialla kehossa.
Mitä yleistyneen pustulaarisen psoriaasin pahenemisvaiheet ovat?
Yleistynyttä pustulaarista psoriaasia sairastavilla voi olla toistuvia pahenemisvaiheita, jotka tulevat ja menevät. Pahenemisvaiheen aikana sairaus pahenee. Pahenemisvaiheiden välillä iho voi parantua joko kokonaan tai osittain. Pahenemisvaihe voi olla hyvin vakava ja vaatia välitöntä hoitoa. Pahenemisvaiheen aikana potilas voi tuntea olonsa väsyneeksi, sairaaksi ja epämukavaksi. Ihosta tulee hyvin arka ja kipeä. Kuumetta, nopeaa sykettä ja kuivumista voi esiintyä. Yleistynyt pustulaarinen psoriaasi voi vaikuttaa myös sisäelimiin, kuten munuaisiin, maksaan tai sydämeen.
Miten yleistynyttä pustulaarista psoriaasia hoidetaan?
Koska yleistyneen pustulaarisen psoriaasin pahenemisvaiheet voivat olla hyvin vakavia, ihmiset tarvitsevat usein sairaalahoitoa. Yleistyneen pustulaarisen psoriaasin pahenemisvaiheen hoitoon on erilaisia lääkkeitä, joita ovat esimerkiksi retinoidit, systeemiset kortikosteroidit, metotreksaatti, siklosporiini ja biologiset lääkkeet. Ne eivät kuitenkaan aina tehoa kaikkiin yleistynyttä pustulaarista psoriaasia sairastaviin. Lisäksi osa näistä hoidoista voi aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia.
Mikä laukaisee yleistyneen pustulaarisen psoriaasin pahenemisvaiheen?
Jotkin tekijät voivat laukaista yleistyneen pustulaarisen psoriaasin pahenemisvaiheen. Pahenemisvaihe voi olla seurausta joistain lääkkeistä tai jonkin lääkkeen, kuten kortikosteroidien, käytön äkillisestä lopettamisesta. Yleistynyt pustulaarinen psoriaasi voi kehittyä myös raskauden aikana. Muita tekijöitä ovat stressi ja infektiot. Monissa tapauksissa ei kuitenkaan tiedetä, mikä pahenemisvaiheen on laukaissut.