Yrityksen historia
Boehringer Ingelheimin historia
Boehringer Ingelheim (BI) perustettiin Saksan Ingelheim am Rheiniin vuonna 1885. Siitä asti BI on ollut yksityisomisteinen perheyhtiö
1885 - 1939: Perheyrityksen alkutaival
Boehringer Ingelheim
(BI) sai alkunsa vuonna 1885, kun Albert Boehringer (kuvassa)perusti pienen
kemiantehtaan Ingelheimin kylään lähelle Mainzin kaupunkia. Tehtaassa valmistettiin viinihapposuolaa apteekeille, leipomoille sekä tekstiili- ja virvoitusjuomateollisuudelle. Tehdas työllisti alkuvaiheessa 20 henkeä.
Vuonna 1895 Boehringer teki ensimmäisen teollisen läpimurron keksimällä tavan valmistaa bakteerien avulla suuria määriä maitohappoa tekstiili- sekä juoma- ja elintarviketeollisuudelle.
Yrityksen perustaja Albert Boehringer tunnettiin vaativana johtajana, mutta samalla hän arvosti työntekijöitään ja halusi pitää heistä kiinni. Vuonna 1902 yritys tarjosikin oma-aloitteisesti vakuutuksen vanhuksille ja työkyvyttömille.
Vuonna 1905 yritys alkoi uuttaa lääkekasveista alkaloideja valmistakseen niistä kodeiinia ja morfiinia ja hieman myöhemmin myös atropiinia ja teobromiinia. Vuonna 1912 perustettiin oma eläkejärjestelmä kaikille vähintään 20 vuotta yrityksen palveluksessa työskenneille.
Vuonna 1917 Albert Boehringer aloitti yhteistyön lääketieteen Nobel –palkinnon voittaneen Heinrich Wielandin ja hänen veljensä Hermannin kanssa. Yhteistyön tuloksena yritys alkoi kehittää sappihaposta uusia lääkkeitä kroonisiin sydän- ja verisuonisairauksiin.
Tultaessa 1920-luvulle Boehringer Ingelheim oli jo saanut Saksassa maineen työntekijöitä arvostavana ja tuoteinnovaatioihin kykenevänä yrityksenä.
1939 - 1965: Innovaatioita ja kansainvälistymistä
Albert
Boehringerin kuollessa vuonna 1939 yritys työllisti jo
1500 henkilöä. Hänen kaksi poikaansa, Albert
(kuvassa 1. oikealta) ja Ernst
Boehringer (1. vasemmalta) sekä vävynsä Julius Liebrecht
(keskellä)alkoivat johtaa
yritystä. Yrityksen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta
jatkui koko toisen maailmansodan ajan. Useita uusia
lääkeaineita tuotiinkin markkinoille sodan aikana ja sen
jälkeen ja vuonna 1946 yritys perusti Saksaan toisen
tehtaan Biberach an der Rissiin. Yrityksen
tutkimusohjelmat alkoivat tuottaa tulosta
jälleenrakennuksen vuosikymmenenä, 1950-luvulla. BI
toi markkinoille uusia lääkkeitä sydän- ja
verisuonisairauksiin, hengityselinsairauksiin sekä vatsan
alueen sairauksiin. Vuonna 1955 yritys työllisti
nelinkertaisen määrän työntekijöitä kuin ennen toista
maailmansotaa. Ernst Boehringer ymmärsi
ajan muuttuneen niin, että
lääkeyrityksen on menestyäkseen laajennettava
markkinoitaan. 1950-luvuilla alkoikin yrityksen
kansainvälistyminen. Boehringer Ingelheim perusti
1950-luvulla omat toimipisteet Itävaltaan, Sveitsiin,
Espanjaan, Italiaan, Ranskaan, Isoon Britanniaan sekä
Brasiliaan ja Argentiinaan. Laajeneminen
jatkui Japaniin toimipiste perustettiin vuonna 1961.
1965 - 1991: Muutosten aika
Albert ja Ernst Boehringerin menehdyttyä Julius Liebrecht nimitettiin hallituksen puheenjohtajaksi 1965 ja hänen poikansa Hubertus nostettiin hallitukseen pari vuotta myöhemmin. Samaan aikaan Boehringerin kolmas sukupolvi sai vastuuta, kun Albert Boehringerin poika Wilhelm aloitti hallituksessa. Hubertus Liebrecht jatkoi isänsä jalanjälkiä hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1971. 1970-luvulla yritys perusti tutkimuskeskuksen Japanin Kawanishiin lähelle Osakaa sekä oman toimipisteen Yhdysvaltoihin, Connecticutiin. Samana vuosikymmenenä alkoi myös yrityksen tutkimustoiminta Yhdysvalloissa. Tytäryritykset perustettiin myös Kanadaan ja Venezuelaan. 1970-luvulla saivat alkunsa useat uudet lääkemolekyylit, kuten Berotec® ja Atrovent® keuhkosairauksiin. 1980-luvulla Boehringer Ingelheim alkoi panostaa erityisesti bioteknologiaan ja terapeuttisesti aktiivisten proteeiinien valmistukseen. Yritys olikin eräs tämän alueen pioneereja. Samana vuosikymmenenä kansainvälistymiskehitys jatkui. Yhdysvaltojen Columbuksesta hankittiin tutkimuslaboratorio sekä perustettiin tytäryhtiöt Taiwaniin, Koreaan, Filippiineille, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Vuonna 1985 BI perusti yhdessä Yhdysvaltalaisen Genentechin kanssa syöpätutkimukseen keskittyvän tutkimuskeskuksen, Institute for Molecular Pathology:n (IMP) Wieniin. Vuotta myöhemmin yritys avasi biolääkkeiden tuotantolaitoksen Biberachiin, jossa seuraavana vuonna aloitettiin BI:n ensimmäisen geeniteknologian avulla kehitetyn biolääkkeen, aivo- ja sydäninfarktin liuotushoitoon käytettävän alteplaasin (Actilyse®) valmistus. 1990-luvun alussa perheyritys siirtyi uudentyyppiseen organisaatiomalliin vastatakseen yhä nopeammin muuttuvan liiketoimintaympäristön haasteisiin. Uudessa mallissa operatiivinen johto eriytettiin omistajista aiempaa selkeämmin. Yrityksen hallitus koostui yrityksessä työskentelevistä ammattijohtajista ja omistajien etua ajoi osakkeenomistajien komitea. Uuden hallituksen puheenjohtajana aloitti vuonna 1991 Dr. Heribert Johann. 1992 - : Kansainvälinen toimija
Vuodesta 1992 alkaen tähän päivään ovat uudet tutkimuskeskukset ja tutkimustoiminta kantaneet hedelmää ja yritys on tuonut markkinoille peräti 15 uutta lääkeainetta, joista tunnetuimpia ovat tiotropium (Spiriva®) keuhkoahtaumatautiin, pramipeksoli (Sifrol®) Parkinsonin tautiin ja
levottomat jalat –oireyhtymään, telmisartaani (Micardis®) verenpainetautiin sekä dabigatraanieteksilaatti (Pradaxa®) laskimotromboembolioiden primaaripreventioon aikuispotilailla, joille on tehty elektiivinen lonkan tai polven tekonivelleikkaus.
Tänä päivänä yritys on maailmanlaajuinen toimija, joka työllistää yli 41 000 työntekijää 47 eri maassa ja lukeutuu 20 suurimman lääkeyrityksen joukkoon maailmassa. Yritys sijoittaa viidenneksen reseptilääkkeidensä liikevaihdosta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. 2000-luvulla yritys on luonut tutkimus- ja tuotekehitys- sekä myynti- ja markkinointialliansseja ja yhteistyöverkostoja useiden alan johtavien yritysten kanssa.
Boehringer Ingelheim
(BI) sai alkunsa vuonna 1885, kun Albert Boehringer (kuvassa)perusti pienen
kemiantehtaan Ingelheimin kylään lähelle Mainzin kaupunkia. Tehtaassa valmistettiin viinihapposuolaa apteekeille, leipomoille sekä tekstiili- ja virvoitusjuomateollisuudelle. Tehdas työllisti alkuvaiheessa 20 henkeä.
Vuonna 1895 Boehringer teki ensimmäisen teollisen läpimurron keksimällä tavan valmistaa bakteerien avulla suuria määriä maitohappoa tekstiili- sekä juoma- ja elintarviketeollisuudelle.
Yrityksen perustaja Albert Boehringer tunnettiin vaativana johtajana, mutta samalla hän arvosti työntekijöitään ja halusi pitää heistä kiinni. Vuonna 1902 yritys tarjosikin oma-aloitteisesti vakuutuksen vanhuksille ja työkyvyttömille.
Vuonna 1905 yritys alkoi uuttaa lääkekasveista alkaloideja valmistakseen niistä kodeiinia ja morfiinia ja hieman myöhemmin myös atropiinia ja teobromiinia. Vuonna 1912 perustettiin oma eläkejärjestelmä kaikille vähintään 20 vuotta yrityksen palveluksessa työskenneille.
Vuonna 1917 Albert Boehringer aloitti yhteistyön lääketieteen Nobel –palkinnon voittaneen Heinrich Wielandin ja hänen veljensä Hermannin kanssa. Yhteistyön tuloksena yritys alkoi kehittää sappihaposta uusia lääkkeitä kroonisiin sydän- ja verisuonisairauksiin.
Tultaessa 1920-luvulle Boehringer Ingelheim oli jo saanut Saksassa maineen työntekijöitä arvostavana ja tuoteinnovaatioihin kykenevänä yrityksenä.
1939 - 1965: Innovaatioita ja kansainvälistymistä
Albert
Boehringerin kuollessa vuonna 1939 yritys työllisti jo
1500 henkilöä. Hänen kaksi poikaansa, Albert
(kuvassa 1. oikealta) ja Ernst
Boehringer (1. vasemmalta) sekä vävynsä Julius Liebrecht
(keskellä)alkoivat johtaa
yritystä. Yrityksen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta
jatkui koko toisen maailmansodan ajan. Useita uusia
lääkeaineita tuotiinkin markkinoille sodan aikana ja sen
jälkeen ja vuonna 1946 yritys perusti Saksaan toisen
tehtaan Biberach an der Rissiin. Yrityksen
tutkimusohjelmat alkoivat tuottaa tulosta
jälleenrakennuksen vuosikymmenenä, 1950-luvulla. BI
toi markkinoille uusia lääkkeitä sydän- ja
verisuonisairauksiin, hengityselinsairauksiin sekä vatsan
alueen sairauksiin. Vuonna 1955 yritys työllisti
nelinkertaisen määrän työntekijöitä kuin ennen toista
maailmansotaa. Ernst Boehringer ymmärsi
ajan muuttuneen niin, että
lääkeyrityksen on menestyäkseen laajennettava
markkinoitaan. 1950-luvuilla alkoikin yrityksen
kansainvälistyminen. Boehringer Ingelheim perusti
1950-luvulla omat toimipisteet Itävaltaan, Sveitsiin,
Espanjaan, Italiaan, Ranskaan, Isoon Britanniaan sekä
Brasiliaan ja Argentiinaan. Laajeneminen
jatkui Japaniin toimipiste perustettiin vuonna 1961.
1965 - 1991: Muutosten aikaAlbert ja Ernst Boehringerin menehdyttyä Julius Liebrecht nimitettiin hallituksen puheenjohtajaksi 1965 ja hänen poikansa Hubertus nostettiin hallitukseen pari vuotta myöhemmin. Samaan aikaan Boehringerin kolmas sukupolvi sai vastuuta, kun Albert Boehringerin poika Wilhelm aloitti hallituksessa. Hubertus Liebrecht jatkoi isänsä jalanjälkiä hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1971. 1970-luvulla yritys perusti tutkimuskeskuksen Japanin Kawanishiin lähelle Osakaa sekä oman toimipisteen Yhdysvaltoihin, Connecticutiin. Samana vuosikymmenenä alkoi myös yrityksen tutkimustoiminta Yhdysvalloissa. Tytäryritykset perustettiin myös Kanadaan ja Venezuelaan. 1970-luvulla saivat alkunsa useat uudet lääkemolekyylit, kuten Berotec® ja Atrovent® keuhkosairauksiin. 1980-luvulla Boehringer Ingelheim alkoi panostaa erityisesti bioteknologiaan ja terapeuttisesti aktiivisten proteeiinien valmistukseen. Yritys olikin eräs tämän alueen pioneereja. Samana vuosikymmenenä kansainvälistymiskehitys jatkui. Yhdysvaltojen Columbuksesta hankittiin tutkimuslaboratorio sekä perustettiin tytäryhtiöt Taiwaniin, Koreaan, Filippiineille, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Vuonna 1985 BI perusti yhdessä Yhdysvaltalaisen Genentechin kanssa syöpätutkimukseen keskittyvän tutkimuskeskuksen, Institute for Molecular Pathology:n (IMP) Wieniin. Vuotta myöhemmin yritys avasi biolääkkeiden tuotantolaitoksen Biberachiin, jossa seuraavana vuonna aloitettiin BI:n ensimmäisen geeniteknologian avulla kehitetyn biolääkkeen, aivo- ja sydäninfarktin liuotushoitoon käytettävän alteplaasin (Actilyse®) valmistus. 1990-luvun alussa perheyritys siirtyi uudentyyppiseen organisaatiomalliin vastatakseen yhä nopeammin muuttuvan liiketoimintaympäristön haasteisiin. Uudessa mallissa operatiivinen johto eriytettiin omistajista aiempaa selkeämmin. Yrityksen hallitus koostui yrityksessä työskentelevistä ammattijohtajista ja omistajien etua ajoi osakkeenomistajien komitea. Uuden hallituksen puheenjohtajana aloitti vuonna 1991 Dr. Heribert Johann. 1992 - : Kansainvälinen toimija
Vuodesta 1992 alkaen tähän päivään ovat uudet tutkimuskeskukset ja tutkimustoiminta kantaneet hedelmää ja yritys on tuonut markkinoille peräti 15 uutta lääkeainetta, joista tunnetuimpia ovat tiotropium (Spiriva®) keuhkoahtaumatautiin, pramipeksoli (Sifrol®) Parkinsonin tautiin ja
levottomat jalat –oireyhtymään, telmisartaani (Micardis®) verenpainetautiin sekä dabigatraanieteksilaatti (Pradaxa®) laskimotromboembolioiden primaaripreventioon aikuispotilailla, joille on tehty elektiivinen lonkan tai polven tekonivelleikkaus.
Tänä päivänä yritys on maailmanlaajuinen toimija, joka työllistää yli 41 000 työntekijää 47 eri maassa ja lukeutuu 20 suurimman lääkeyrityksen joukkoon maailmassa. Yritys sijoittaa viidenneksen reseptilääkkeidensä liikevaihdosta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. 2000-luvulla yritys on luonut tutkimus- ja tuotekehitys- sekä myynti- ja markkinointialliansseja ja yhteistyöverkostoja useiden alan johtavien yritysten kanssa.
1957-1973: Boehringer Ingelheimin ensimmäiset lääkkeet Suomeen
Tammikuussa 1957 Oriola sai yksinoikeuden edustaa ja markkinoida Boehringer Ingelheimin (BI) valmisteita Suomessa. Vuoden 1973 lopussa lääkkeiden rekisteröintitoiminta ja markkinointi siirtyivät Oriolan tytäryhtiö Panfarma Oy:lle, joka perusti erillisen markkinointiosaston BI:n lääkkeitä varten. 1973-2000: Lääkemarkkinointia ja tutkimustoimintaa osana Panfarmaa
Vuonna 1979 laajennettiin BI:n lääkemyyntiä perustamalla kaksi myyntilinjaa Panfarmaan. Boehringer Ingelheim aloitti kliinisen tutkimustoiminnan Suomessa vuonna 1983. 2000-2006: Boehringer Ingelheim Finlandin alkuvaiheet
Vuonna 1999 lisenssisopimus Panfarman kanssa purettiin ja Suomeen perustettiin Boehringer Ingelheimin tytäryhtiö
Boehringer Ingelheim Finland Ky (BIFI) vuonna 2000.
Yrityksen toimitusjohtajana aloitti saksalainen Elmar
Fichter. Suomen tytäryhtiö työllisti alkuvaiheessa 25 henkilöä.
Henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin nopeasti kun useita resepti- ja itsehoitolääkkeitä lanseerattiin Suomessa. Kesäkuussa 2003 Boehringer Ingelheim Finlandin toimisto siirtyi Panfarman
toimi tiloista Espoosta nykyisiin tiloihinsa Helsingin Ruoholahden
High Tech Centeriin (HTC). Vuonna 2005 BIFI osallistui ensimmäistä kertaa Suomen parhaat työpaikat kyselyyn ja saavutti kategoriassaan 18. sijan.
2006-2008: Kliinisen tutkimustoiminnan laajentuminen Suomessa
Vuonna 2006 BIFI:n ensimmäinen toimitusjohtaja Elmar Ficter jäi eläkkeelle. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin slovakialainen Ivan Blanarik. Toimitusjohtajan vaihtuessa Suomen tytäryhtiö työllisti noin 90 henkilöä. BIFI:n kliinisen lääketutkimuksen tutkimustoiminta on viime vuosina ollut kasvussa. Vuonna 2007 Suomessa oli käynnissä kaikkiaan 23 BI:n kliinistä tutkimusta kattaen kaikki yrityksen merkittävimmät terapia-alueet.Yritys osallistui toistamisen Suomen parhaat työpaikat -tutkimukseen vuonna 2007. Tällä kertaa BIFI sijoittui sarjassaan yhdeksänneksi ollen samalla paras tutkimukseen osallistunut lääkeyritys. 2009-: Uusi toimitusjohtaja
Ivan Blanarikin siirryttyä tammikuussa 2009 johtamaan BI:n Venäjän toimintoja, valittiin BIFI:n uudeksi toimitusjohtajaksi saksalainen Sabine Reinig.
Tammikuussa 1957 Oriola sai yksinoikeuden edustaa ja markkinoida Boehringer Ingelheimin (BI) valmisteita Suomessa. Vuoden 1973 lopussa lääkkeiden rekisteröintitoiminta ja markkinointi siirtyivät Oriolan tytäryhtiö Panfarma Oy:lle, joka perusti erillisen markkinointiosaston BI:n lääkkeitä varten. 1973-2000: Lääkemarkkinointia ja tutkimustoimintaa osana Panfarmaa
Vuonna 1979 laajennettiin BI:n lääkemyyntiä perustamalla kaksi myyntilinjaa Panfarmaan. Boehringer Ingelheim aloitti kliinisen tutkimustoiminnan Suomessa vuonna 1983. 2000-2006: Boehringer Ingelheim Finlandin alkuvaiheet
Vuonna 1999 lisenssisopimus Panfarman kanssa purettiin ja Suomeen perustettiin Boehringer Ingelheimin tytäryhtiö
Boehringer Ingelheim Finland Ky (BIFI) vuonna 2000.
Yrityksen toimitusjohtajana aloitti saksalainen Elmar
Fichter. Suomen tytäryhtiö työllisti alkuvaiheessa 25 henkilöä.
Henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin nopeasti kun useita resepti- ja itsehoitolääkkeitä lanseerattiin Suomessa. Kesäkuussa 2003 Boehringer Ingelheim Finlandin toimisto siirtyi Panfarman
toimi tiloista Espoosta nykyisiin tiloihinsa Helsingin Ruoholahden
High Tech Centeriin (HTC). Vuonna 2005 BIFI osallistui ensimmäistä kertaa Suomen parhaat työpaikat kyselyyn ja saavutti kategoriassaan 18. sijan.
2006-2008: Kliinisen tutkimustoiminnan laajentuminen SuomessaVuonna 2006 BIFI:n ensimmäinen toimitusjohtaja Elmar Ficter jäi eläkkeelle. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin slovakialainen Ivan Blanarik. Toimitusjohtajan vaihtuessa Suomen tytäryhtiö työllisti noin 90 henkilöä. BIFI:n kliinisen lääketutkimuksen tutkimustoiminta on viime vuosina ollut kasvussa. Vuonna 2007 Suomessa oli käynnissä kaikkiaan 23 BI:n kliinistä tutkimusta kattaen kaikki yrityksen merkittävimmät terapia-alueet.Yritys osallistui toistamisen Suomen parhaat työpaikat -tutkimukseen vuonna 2007. Tällä kertaa BIFI sijoittui sarjassaan yhdeksänneksi ollen samalla paras tutkimukseen osallistunut lääkeyritys. 2009-: Uusi toimitusjohtaja
Ivan Blanarikin siirryttyä tammikuussa 2009 johtamaan BI:n Venäjän toimintoja, valittiin BIFI:n uudeksi toimitusjohtajaksi saksalainen Sabine Reinig.
1893
Boehringer Ingelheimin ensimmäinen logo. Yrityksen nimi perustettaessa oli C.H. Boehringer Sohn.
1908
Boehringer Ingelheimin logo on saanut innoituksensa Charlemagnen keisarillisen palatsin keskiosasta. Palatsissa asunut Frankkien kuningas, joka myöhemmin kruunattiin keisariksi, vieraili
yrityksen perustamispaikassa, Ingelheimissa 700-luvun lopulla. Vuoden 1908 logossa keisarillisen palatsi oli näkyvissä kokonaisuudessaan.
1924
Logo vuodesta 1924. Keisarillisen palatsin keskiosa oli ensimmäistä kertaa logossa rajattuna.
1962
Nykyisen logon esiaste.
Logo tänään
Perinteinen logo modernisoitiin vuonna 1997 nykyiseen muotoonsa.
Boehringer Ingelheimin ensimmäinen logo. Yrityksen nimi perustettaessa oli C.H. Boehringer Sohn.
1908
Boehringer Ingelheimin logo on saanut innoituksensa Charlemagnen keisarillisen palatsin keskiosasta. Palatsissa asunut Frankkien kuningas, joka myöhemmin kruunattiin keisariksi, vieraili
yrityksen perustamispaikassa, Ingelheimissa 700-luvun lopulla. Vuoden 1908 logossa keisarillisen palatsi oli näkyvissä kokonaisuudessaan.
1924
Logo vuodesta 1924. Keisarillisen palatsin keskiosa oli ensimmäistä kertaa logossa rajattuna.
1962
Nykyisen logon esiaste.
Logo tänään
Perinteinen logo modernisoitiin vuonna 1997 nykyiseen muotoonsa.