Aivoinfarkti

Aivoverenkiertohäiriöt ovat yhteiskunnalle kallein valtimotauti maassamme. Vuosittain vajaat 14 000 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin. Sairastuneista 80 prosentilla on aivoinfarkti, joka on kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja maailmassa.



Aiheuttajana verisuonten kovettuminen ja ahtautuminen

Aivoinfarktin aiheuttaa verisuonten kovettuminen ja ahtautuminen. Aivoinfarkteista 75 % aiheutuu kaulavaltimoiden sekä kallonsisäisten valtimoiden tukoksista ja 25 % sydänperäisistä emboluksista (sydämen eteisestä lähtee liikkeelle hyytymä, joka kulkeutuu vasempaan kammioon ja sieltä aivoihiin vieviin suoniin).

Ahtautuneeseen suoneen syntyvä tukos estää verenkierron, jonka vuoksi tietty kudosalue aivoissa jää ilman happea. Aivojen hermosolukko ei kestä hapenpuutetta ja se vaurioituu pysyvästi lyhyessä ajassa.

Aivohalvauksen aiheuttamat häiriöt ohimeneviä tai pysyviä

Aivohalvauksen aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin toimintoihin. Aivohalvaus voi tuottaa pysyviä tai ohimeneviä halvausoireita, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumiskyvyssä.

TIA-kohtaus on ohimenevä lyhytkestoinen aivojen toiminnan häiriö, jonka oireet kestävät tyypillisesti alle tunnin. Yli tunnin kestävän oireen taustalla on useimmiten aivoinfarkti. TIA-kohtaus voidaan erottaa ohimenevin oirein ilmenevästä aivoinfarktista vain aivojen kuvantamistutkimuksella.

Potilas nopeasti sairaalahoitoon

Yleisimmin aivoinfarkti tai TIA iskee täysin yllättäen. Sairastunut on useimmiten itse tajuissaan, eikä itse välttämättä tajua oireita, joita ovat:

-toispuoleinen raajojen heikkous -tunnottomuus tai holtittomuus
-suupielen roikkuminen
-puhekyvyn häiriö
-toisen tai molempien silmien näköhäiriö, kävelyvaikeus tai kaksoiskuvat
-tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja voimakas huimaus yhdessä
-aivoverenvuodossa joskus kova päänsärky.

Sairaalassa aivoinfarktin sairastanutta hoidetaan, mikäli mahdollista, ns. AVH-yksikössä. Se on aivoverenkierron häiriöiden hoitoon ja varhaiskuntoutukseen erikoistunut yksikkö. Aivoinfarktin jälkeen varhainen kuntoutuksen aloitus takaa parhaan hoitotuloksen.

Riskitekijöiden hoito auttaa ehkäisemään aivoinfarkteja

Aivoinfarkteja voidaan ehkäistä hoitamalla riskitekijöitä, joita ovat korkea verenpaine ja rasva-arvot sekä liikapaino ja vähäinen liikunta. Myös tupakointi ja humalahakuinen alkoholinkäyttö lisäävät aivoinfarktin riskiä.  Erityisessä riskiryhmässä ovat muita valtimotauteja, kuten sepelvaltimotautia, eteisvärinää ja diabetesta sairastavat. Heidän perustautinsa hyvä hoito on hyvin tärkeää aivoinfarktiriskin minimoimiseksi.

Noin 10 % aivoinfarktipotilaista sairastuu uudelleen vuoden kuluessa. Aivoinfarktin ja TIA-kohtauksen uusiutumisen ehkäisyyn käytettäviä, vaihtoehtoisia verihyytymän syntymistä estäviä lääkityksiä ovat asetyylisalisyylihappo, asetylisalisyylihapon ja dipyridamolin yhdistelmä, pelkkä dipyridamoli sekä klopidogreeli. Sydänperäisistä syistä aiheutuneen aivoinfarktin uusiutumisen ehkäisyyn käytetään varfariinia.

Suurin yksittäinen aivoinfarktin riskitekijä on korkea verenpaine, jonka hoidossa ensisijaisia lääkityksiä ovat Käypä hoito -suosituksen mukaan ACE-estäjät ja ATR-salpaajat.